Edetään biisiesittelyissä eteenpäin. Vakaasti ja varmasti. Vuorossa on Sydänjuurin kappale, joka on yksi levyn niistä kappaleista, joissa tekijävastuu jakautuu niin, että minä sävellän ja Juha Lepistö sanoittaa. Kappaleen syntyhistoriaa on avattu jo blogissa aiemminkin sinkun julkaisun yhteydessä mutta kerrataan nyt kuitenkin.
Jos taas vajavainen muistamiskykyni palvelee edes puoliteholla niin tämän kappaleen syntyjuuret ovat Hauhia Kantrifestareiden “Paras suomalainen kantribiisi"-kilpailussa, johon haettiin keväällä osallistujia. Päätettiin jossain vaiheessa sanoittajatoveri Lepistön (mm. Kristoferssonia suomeksi- yhtye) kanssa osallistua kyseiseen kilpailuun ja tietysti voittaa koko touhu. Sitä silmälläpitäen tehtiin paras suomalainen kantribiisi evör (nuorisoslangia). Mielestäni koko homman lähtöideana oli englanninkielisestä kantrikappaleesta “lainattu” tekstinpätkä, joka miellytti korvaa. Sitä en kyllä muista enää, miten tässä menikään, että oliko mitään melodiarunkoa etukäteen, pitäisi tsekata pikaviestinsovelluksesta, mutta sen muistan, että kertosäkeen teksti tuli Lepistöltä jonakin aamuna ja tein siihen melodian aamukahvin lomassa. Lepistön kanssa työskentely on yleensäkin aika nopeaa vaikka iteraatiokierroksia tuleekin runsaasti ja tämäkin kappale sai lopullisen muotonsa aika vauhdilla. Ei me lopulta kappaleella sitä kilpailua voitettu (oli vähän kotiinpäin vetävä lippuäänestys), mutta hyvä biisi jäi elämään ja nyt sitten julkaistaan.
Kappaleesta mietittiin alunperin pienimuotoista ja akustiseen ilmaisuun pohjautuvaa sovitusta yhdessä Lepistön kanssa, mutta periaatteessa tuottajana toiminut Pekka Rajamäki (Pommisuoja Music Productions) sai aika vapaat kädet omaan touhuunsa. Olin muistaakseni Lapissa reissun päällä, kun eka versio Whatsappiin läsähti. Ja oli kyllä mykistävän hyvää työtä. Ei akustista ilmaisua vaan moniulotteista pop/rockiin taipuvaa tavaraa ja tuki kyllä hyvin tekstin kerroksellisuutta. Pekka on mies paikallaan ja moniosaaja sekä soitto, että tuotantopuolella. Ottakaa nimi mieleen. Mielestäni kappaleen tekstissä on hieno tarina, johon sekä minä, että Jussi löydettiin kiintymäpisteitä omasta elämästä. C-osassa melodia ja teksti löytävät hienosti samanlaisen painotuksen. Joskus osuu ;)
Sydänjuurin
(säv. Salonen, san. Lepistö)
Kun tekee lähtöänsä jäät
Niin itses kalliossa näät
Kahvipannu korahtaa
Luulit se kerran katoaa
Jos sen oikein syvään patoaa
Öljypoltin valittaa
Tarjoot laihana lohdun
Keität laihana kahvin
Mutta kummatkin teet sydänjuurin
Kun se vahvuuksistasi vahvin
On myös synneistäsi suurin
Mietit, mitä meistä muistetaan?
Kun kaikki kielen päälle jää
Sä toivot, kai ne ymmärtää
Taas se ränni tiputtaa
Vaikka jo päivä pitenee
Tiedät että askel niin ei tee
Punarinta ujeltaa
Tarjoot laihana lohdun
Keität laihana kahvin
Mutta kummatkin teet sydänjuurin
Kun se vahvuuksistasi vahvin
On myös synneistäsi suurin
Mietit, mitä meistä muistetaan?
Menneet kesät säilöit
Suruakin syvempään
Ei ne siellä päässeet jäähtymään
Niin kuin saariston puu
Sun juures' kiveen takertuu
Tarjoot laihana lohdun
Keität laihana kahvin
Mutta kummatkin teet sydänjuurin
Kun se vahvuuksistasi vahvin
On myös synneistäsi suurin
Mietit, mitä meistä muistetaan?
Mistä biisi kertoo. No sitä pitää tietenkin jokaisen kuulijan itsekseen miettiä, mutta minusta tässä mennään sellaisen jo elämän ehtoopuolella olevan ihmisen nahkoihin ja katsellaan taaksepäin elettyä elämää. Mukana on Junnu Vainio -henkeä ja saaristonmaisemia. Jotenkin kappale sopii myös Jälkeen surutyön -levyn teemaan hienosti: taaksepäin katselua, oman vajavaisuuden tunnustamista. Eikä olla aina minä -muodossa vaan kerrotaan tarinaa ulkopuolelta, mutta silti käsitelleen teemoja, jotka varmasti liittyvät monen kuulijankin elämään. Keski-ikään mennessä tunnistaa itsessään paljon vanhempiaan, paljon tapoja, jotka ovat siirtyneet myös itseen ja ehkä myös ymmärrys lisääntyy siihen, miksi omat vanhemmat ovat sellaisia kuin ovat. Ja tuokiokuvana oman mökin terassilla maailmanmenoa katseleva vanhempi henkilö on myös sellainen, johon itse samaistun aikalailla. Ehkä joskus meikäläinenkin katselee jäitten lähtöä nuoruudenmaisemiin rakennetun mökin katveessa. Kuka tietää.
Sydänjuurin
(säv. Salonen, san. Lepistö)
Tekijät:
Matias Korhonen (akustiset kitarat)
Pekka Rajamäki (tuotanto, miksaus)
Steve Kitch (masterointi)