Kyllä on ollut hommaa tässä loppuvuodesta. Levyn jälkeen tiivisti promottiin kappaleita ja sitten vielä kaiken lisäksi laitettiin Lepistön kanssa joululaulu ulos. Kiitos Hauhian Myllylle kantrijoulukalenterin ideoinnista. Eipä oli taas yhtä klassikkokappaletta muuten saatu tehtyä. Askeleet jouluyössä siis uuden joululaulumme nimi. Tsekkaa Musiikki-osiosta.
Mutta samaan syssyyn nämä debyyttialbumin biisiesittelyt jäivät kesken. Ja nyt palataan niiden pariin debyyttilevyn nimikkobiisillä: Jälkeen surutyön. Teemallisesti kappaleen nimi summaa hienosti levyn tärkeimmät johtoajatukset: toivo ja uusien alkujen mahdollisuudet. Varmaan jossain alitajunnassa on porissut se, että huolimatta hetkittäin kyynisestä ulosannista, sisälläni asuu toiverikas keski-ikäinen mies. Ja nimikkokappaleessa asetellaan eteen juuri tuollainen tarina jossa, nurkkaan ajettu mies ja uudesta elämästä haaveileva nainen lopulta uskaltavat heittäytyä myrskyn vietäväksi. Itsekin on pari resettiä tullut elämässä tehtyä. Eivätkä ne koskaan ole kauhean helppoja tilanteita. Yleensä vaikka tilanne olisi kuinka paha niin se “tuttu” elämä pitää kiinni aika pitkään. Vaikeista tilanteistakin irrottautuminen vaatii heittäytymistä ja rohkeutta. Siitä rohkeudesta ja kipuilusta kertoo Jälkeen surutyön kappale.
Jälkeen surutyön
säv. Salonen san. Salonen/Lepistö)
Herää sateiseen aamuun
Katsoo peilistä nurkkaan ajettu mies
Tietää kerran juosseensa tuulta päin
Nyt polkee elämä paikoillaan
Iltapäivässä harmaassa
Purkaa laukkuaan itkemään väsynyt nainen
Tahtois' lähteä uuteen elämään
Muttei uskalla tänäänkään
Jossain tuulen noustessa
Istuu vierekkäin kaksi jotka rakastaa
Mutta eivät enää vaan toisiaan
Eivät sano he sanaakaan
Mutta usko vaan
Hento valo voittaa varjot maan
Vielä uudestaan
Joku saa sun liekkis' palamaan
Siis päästä irti nyt
Vaik ei oo myrsky tyyntynyt
Kestä vielä yksi yö
Uusi alku koittaa jälkeen surutyön
Ja kerran aamussa kuulaassa
Astuu ovestaan itsensä löytänyt mies
Nousee junaan nainen laukkuineen
Jossain katseet taas vaihdetaan
Mutta usko vaan
Hento valo voittaa varjot maan
Vielä uudestaan
Joku saa sun liekkis' palamaan
Siis päästä irti nyt
Vaik ei oo myrsky tyyntynyt
Kestä vielä yksi yö
Uusi alku koittaa jälkeen surutyön
Heittäytykää ihmiset virran vietäväksi. Älkää pelätkö uutta. Ja muistakaa, että aina surutyön jälkeen uusi alku odottaa nurkan takana. Latteuksia. Ehkä. Mutta myös hyviä ohjenuoria siihen, miten elämän vastoinkäymisiä kannattaa lähestyä. Jos tällainen ikuinen pessimistikin löytää sisältään valoa ja uskoo uusiin mahdollisuuksiin ja siihen, että hyvä voittaa, niin kyllä se on mahdollista kaikille muillekin. Toivottavasti tämä laulu on antanut joillekin voimaa ottaa se ensimmäinen vaikea askel kohti tuntematonta. Seuraava askel on jo helpompi!
Tekijät:
Säv. Arttu Salonen, san, J. Lepistö
Arttu Salonen - laulu
Ville Linnala - basso
Joni Takalo - rummut
Matias Korhonen - koskettimet, taustalaulu
Teemu Aalto - tuotanto ja muut soittimet, taustalaulu, miksaus
Steve Kitch - Masterointi