On se niin: on maanantai. Ollut kyllä aika masentavaa katsella maailman menoa viikon verran. Ison veden takana oranssi puupää puhelee puuta heinää ja kuolemanpartiot teloittavat valokuvaajia. Samaan aikaan suomalaisen musiikkikentän valtaa UMK -höpöhöpö, jossa Israelin läpikotaisin politisoimaan kisaan valitaan edustajia. Ja kukaan osallistujista ei tietenkään suostu asiasta lausumaan mitään muuta kuin mitäänsanomattomia latteuksia. Että ei nyt vain menisi menestys ohi kun kerrankin on finaalipaikka taskussa. Erityisesti Antti Paalanen tuntuu kääntäneen takkinsa asian suhteen täysin. Minulla on yhdet puheet periaate. Syteen tai saveen. Harmi, että menestys kääntää takkia nopeasti.
No se siitä, indie-maanantai on silti. Hiukan meinaa mennä turhautumisen puolelle, mutta onneksi indiessä on voimaa ja hyvä musiikki tietysti inspiroi! Ottakaa lista talteen jakakaa ja tallentakaa tms. Tai ettehän te moista tee, mutta aina hyvä muistuttaa ;)
Viileä maa - Koskematon
Jos lähdin tähän kuuntelusessioon hiukan “sarvi otsassa” Viileä maa - yhtyeen Koskematon -kappaleen ensisävelet saivat rentoutumaan ja hengittämään. Taisin herkistyä. Akustinen kitara, laulu ja kysymys “miten tuuli puhaltaa”. Ei se paljoa tarvitse. Aitoa ja hengittävää musiikkia. Sitä tarjoilee 2023 perustettu vihtiläinen folk-pop -yhtye ja aika vastaansanomattomalla tavalla. Sovitus elää ja hengittää. Eero Joenrinne taitaa hoitaa lauluhommat, Olli Vuorela ja Sofia Hopeavuo täydentävät trion. On kyllä hienoa tunnelmaa. Tulee kesäiltafiilis vaikka on tammikuu. Postikorttivälähdyksiä seilaa mielessä. Jos olisi takka niin sytyttäisin tulet. Koivuhaloilla. Samaa lämmintä fiilistä tulee kehoon kappaleen soidessa.
Tekstissä kysytään enemmän kuin vastataan. Se on nerokas lähestymistapa. Kysymykset herättävät kuulijassa ajatuksia, mielessä alkaa langat nivoutua yhteen ja kysymykset alkavat kuulijan mielessä saada vastauksia. Omanlaisiaan. Tunnemuistojen ääressä ollaan. Kertosäe tarjoilee roppakaupalla postikorttimaisia kuvia ja hetkiä, joissa jokainen on joskus viipynyt. Siihen lisäksi kaipausta jonnekin tai jonkun luo. Ai, että. Ihmettelen, että joku valitsee Turistimaista itsensäkorottamis “olen radalla, on massii” lyriikat tämän yli. En jaksa ihmetellä valtavirtamusiikin tekstien heikkoa tasoa. Koskematon -kappale ei ole kertakäyttöteflonia. SE on ajatuksia, hetkiä, kollektiivisten kokemusten tiivistymä, joka puetaan hienoon sovitukseen ja toimitetaan pureskeltavaksi kuulijalle. Huom. tätä pitää kuunnella ja toistaa. Tämä antaa enemmän joka kuuntelulla. Voiko biisiltä muuta pyytää. Minusta ei. Pitäkää UMK-hokemanne: liekinheittimet ja takatukat. Ne vaikuttavat A.I. -puppugeneraattorikamalta tämän rinnalla. Alla poikkeuksellisesti myös kappaleen liveveto. Ihan vaan silleen todisteena, että livenäkin pölähtää. Toisin kuin monella. Levyä on tulossa ihan kohta aion ostaa sen vinyylinä. Ostakaa tekin.
Jykä - You & Whiskey
Jos yllä puhuttiin aitoudesta niin seuraavan artistin kohdalla aidon voi kirjoittaa isolla A:lla. Kyseessä on se Ylöjärven kovempi kantrimies. Ja oikeastaan se ainoa, koska minähän seilaan kantrimusiikin sivukujilla siinä, missä Jykä iskee suoraan ytimeen. Nashville on tähtäin ja muusa ja Ameeriiiiikan soundi on tyyli joka ehkä tiivistää kantri-ilmaisun parhaiten. Hieman Jykänkin touhua seuranneena nauratti yhden suomalaisen superkantribändin lausunnot siitä, miten “on tuotu kantria” Suomeen. Ei ole Rodeon mukana kantri Suomeen tullut, eikä täältä lähtenyt. Jykä edustaa sitä aitoa kantriartistiporukkaa, joka ei jostain ihmeen syystä koskaan tunnu saavan sitä arvostusta joka heille kuuluu. Toisaalta en usko, että Jykä Härmän markkinoita tavoitteleekaan. Tähtäin on ison veden takana. Ja siellä on jo meriittejä vyön alla.
You & Whiskey on lajissaan priimaa. Soundillisesti Nashvillea ja myös lauluteksti majailee siellä kantrin siemenperunoiden laarissa. Sinä ja viski. Tunteita herättävät molemmat: blondi ja mallasjuoma. Jykä hoitaa ansiokkaasti lauluhommat, kuten livenäkin olen päässyt todistamaan ja soitto soi mallikkaasti. Hommat tehdään isolla tai ei tehdä ollenkaan. Se lienee ihan toimiva periaate. Eihän härmäradiot tätäkään liiemmälti tule soittamaan, mutta toivoisin, että Jenkkilässä tärppää isommin. Pääsen sitten lehdistä lukemaan, missä ukko menee. Jos en olisi toipuva alkoholisti niin ottaisin ison siivun kullanruskeaa mallasjuomaa. Lähellä se on nytkin.
Vesa - Yksin jään
Tämänkertaisesta indiemaanantaista uhkaa tulla hieman kaveriporukkaan painottunut. Mutta jos nyt sattuu tuntemaan paljon hyviä indietekijöitä niin joskus heistä useampi sattuu julkaisemaan musiikkia samoihin aikoihin. Vesa Winberg on pitkän linjan muusikko ja pyörittää erittäin ansioitunutta Kasarin lapset -podcastia ja on liidannut useampaakin yhtyettä menestyksellä (Dark Ride Brothers, Dead End Irony) mutta aiemmin laulukielenä on ollut englanti. Nyt Vesa tekee samanlaista siirtoa kuin minä vuonna 2024 eli heittäytyy rohkeasti suomenkielisen musiikin vietäväksi. Oletan, että samanlaista painia laulukielen vaihtamisen kanssa on Vesakin käynyt. Onneksi avuksi matkalle on löytynyt alan osaajia. Kappaleen sanoituksesta vastaa Juha Lepistö (kyllä se sama turkulainen runoilija) ja tuotantopuolelta löytyy Kotkan Rick Rubin Teemu Aalto. Sävellyksestä vastaa Vesa itse.
Kasari tietyllä tavalla kuuluu myös Yksin jään soundimaailmassa. Ghost ja Van Halen -mainitaan vaikutteina. Eivätkä ole kaukaa haettuja. Tekstissä peilataan eron hetkeä jos nyt olen yhtään hajulla lyriikan sisällöstä. Ja vaikka en olisikaan niin kuulijahan tämän tulkitsee kuten haluaa. Yksin joka tapauksessa kertoja jää. Eikä ole helppoa se. Melodia ja biisi kulkee hienosti eteenpäin ja vaikka Vesa hieman korniutta Kaaoszinen alustuksessa sanoo pelkäävänsä niin turhaan tässä tapauksessa. Lauluhommatkin Vesa hoitaa mallikkaasti. Teemu lienee puristanut ukosta kaiken potentiaalin ulos. Teemun kädenjälki kuuluu myös kappaleen tuotannossa ja sovituksessa. Ei miestä turhaan kultasormeksi sanota. Kappale tulee suoratoistoihin 30.1, mutta Kaaoszinessä biisin kuulee jo nyt. Tsekatkaa biisi sieltä, en linkitä tähän poikkeuksellisesti suoraa videolinkkiä, jotta liikenne (massiivinen liikenne siis) suuntautuu oikealle sivulle.
Soittolistanostot: