Suomalaiset Moottoritiemiehet

Koska kaikenlainen spekulointi ja samalla “sivistäminen” on aina hauskaa ja oivaltavaa niin ajattelin listata oman legendaarisen The Highwaymen -orkesterin (Johnny Cash, Waylon Jennings, Willie Nelson, Kris Kristofferson) suomenkielisen version. Piilo-opetussuunnitelmana jälleen kerran myös omalta osaltani tuoda esille sitä tosiasiaa, että kantri on elänyt ja voinut hyvin suomenkielisessä populaarimusiikissa jo pitkään. Emme ole siis vain “Rodeo-kesän” varassa tässä hommassa. Onneksi. 

No sitten siihen spekulointiin. On tietysti monia tapoja listata kantrinsuperosaajia tai legendoja peilaten Ison Veden takaiseen originaaliukkoihin. Itse lähestyin tätä listausta musiikillisten ansioiden lisäksi myös persoonan kautta eli löytyykö samantapaista preesenssiä suomiukolta verraten jenkkilegendaan.

Here we go:

Moottoritiemiehet

Tapio Rautavaara (Johnny Cash) 

Itseoikeutettu suomikantrin legenda, monitoimiosaaja: lauloi, näytteli, heitti keihästä ja ampui jousipyssylläkin kympin keskelle. Rillumarei-liikkeen kruunamaton kuningas, joka kulkuriromantiikan melskeissä lauloi, sävelsi ja sanoitti aika nipun suomalaisia klassikoita yhdessä Reino Helismaan kanssa. Vertaan Rautavaaraa Johnny Cashiin muutamastakin syystä. Tapsassa on samanlaista karismaa, kulkuria ja vaaran tuntua kuin jenkkiveljessään, lisäksi lauluäänetkin soivat samoissa rekistereissä. Ilmaisu on pelkistettyä, tummaa ja uskottavaa. Ja tulihan Tapsa “varastaneeksi” yhden Cashin kappaleenkin ja muovasi siitä suomalaisen ikivihreän. Joukon kovin, aina. 

 

Kari Tapio (Waylon Jennings) 

Olisi vaikea pistää suomalaisia moottoritiemiehiä riviin ilman Kari Tapion vahvaa kantripersoonaa. Uskomaton lauluääni ja karisma, jonka sielussa ja soundissa kantri soi pitkään ja hartaasti. Toki iskelmäpainotuksin, mutta on “Klabbi” aika monta kantriklassikkoakin suomeksi laulanut ja itsekin säveltänyt/sanoittanut. Vie Waylon Jenningsin paikan vahvana laitapelaajana siksi, että myös Waylon oli samanlainen osajaa. Ääni kuin hunajaa. Mies täynnä varjoja ja vaaraa. Päihteiden kanssa taisivat molemmat pelata aika paljon, mutta se lienee osa myyttiä. Molemmilla rinnallaan myös vahva nainen majakkana elämän harhapoluilla. Porukan aidoin outlaw. 

 

J. Karjalainen (Willie Nelson)

No nyt on myönnettävä, että tästä voi moni olla eri mieltä. Olette väärässä. Vaikka höpötupakkaa ei Karjalaisen suupielessä pala samaan tahtiin kuin amerikanserkun on Jukka silti aito kantriäijä, joka operoi kantrin lisäksi monen muun musiikkigenren sisällä kuin kala vedessä. Samoin kuin Hra Nelson. Aito biisintekijä, jolle tie ja laulut ovat ainakin puolet elämästä. Varmasti usein enemmänkin. Herrojen laulusoundissakin on joitain yhtäläisyyksiä. Karjalainen on suomikantrin elävä legenda, jonka saappaisiin on vaikea sovittaa ketään. Aivan kuten Willie Nelsonin. Originaali. Päällikkö. Aito. 

 

Tuomari Nurmio (Kris Kristofferson) 

Tätä ette nähneet tulevaksi. Mutta vaikeapa tuota on kiistää. Vaikka Hande operoi monen musiikillisen genren sisällä, laidalla ja ulkokehällä, niin musassa kuuluu myös roots. Hieman mystinen hahmo, ja sanoituksissa paljon vertauskuvia ja symboliikkaa. Aivan kuten Amerikan veljellä. Myös Kristofferson oli lauluntekijä aidoimmillaan. Ääntä juuri sen verran, että omat biisit pystyy laulamaan, mutta ne biisit. Kannattaa ottaa herran tuotantoa haltuun. ON meinaan taitavaa ja monitasoista lyriikkaa. Aivan kuten härmän Tuomarillakin. Ja jotenkin näen näissä kahdessa paljon samaakin, kun miettii heidän asemaansa kokoonpanossa. Vähän erilainen. Moni jopa sanoisi altavastaaja, mutta kun biisikatalogia aletaan aukomaan tulee kisällistä mestari aika nopeasti. Mystinen aura, juuret, tekijä. 


Siinä meikäläisen listaus Moottoritiemiehiksi, kommentteihin voi jättää oman superkokoonpanonsa jos haluaa. Tiesittekö muuten, että suomessa operoi Finnish Higwayman -kokoonpano, jossa soittavat Larry Peninsula, Petsku Lemström, Nuori Hector ja Janne Kaunisto. En ole itse kokoonpanoa livenä nähnyt, mutta Larryn ja Jannen olen tavannut. Mukavia heppuja kumpainenkin. Larry opetti, että keikalla kiitetään vasta sen jälkeen, kun yleisö on taputtanut. Ja Jannen anopilla on mökkejä jokapuolella Suomea. Damn right! 

Larry Peninsula:

 

Petsku Lemström

 

Nuori Hector

 

Janne Kaunisto

 

Siinä pieni paketti sinivalkoista kantrihistoriaa ja maisemakuvaa. Ehkä joskus meikäläinenkin on jossain kantrin superkokoonpanossa mukana. Esimerkiksi roudarina. 

Leave a comment

All rights reserved: Arttu Salonen