Indie -maanantai ui tietoisuuteen ahvenparven tavoin. Tällä kertaa kantrilaulajan fyysinen (ja henkinen) kunto on kehnomman puolella. Miesflunssa nimittäin taivuttaa miestä sängynpohjalle, mutta hoidetaan nyt nämä mukavat asiat tältä maanantailta alta pois ennen kuin peittojen alle maatuminen on tosiasia. Hyvällä musiikilla on parantava vaikutus, joten tämähän saattaa toimia sinkkipillerinä flunssan taittamiselle. Joten let's go! Kaikki biisit löytyvät soittolistalta → Tallenna ja jaa, varsinkin jos olet joku tänään esitellyistä artisteista tai soittolistalisäyksistä
Rules - Run Boy
Panama-levyt on tuonut jo muutaman artistin tietoisuuteeni (viimeksi Una Harnett, jonka The Keeper EP:n tilasin C-kasettina itselleni) ja täytyy tietysti levy-yhtiötä aktiivisuudesta kiittää. “Rules on Iiti Yli-Harjan (Pintandwefall), Sarra Keppolan ja Mirva Uotilan (Lidian eka rodeo) muodostama mehukkaan kohtalokas bändi, joka soittaa isoja bailattavia synapop-biisejä kierolla tunnelmalla” näin kuvaillaan ansiokkaassa julkaisutiedotteessa. Itselleni tulee mieleen jotenkin vahvasti The Sounds, eikä vähiten laulajan takia. ON makea soundi laulajan toimivalla Iiti Yli-Harjalla.
Promotiedote lupaa bailattavia synasoundeja, mutta ihan kitaralla kappale imaisee mukaansa. Ja täytyy sanoa, että on kyllä hienoa kuulla kappaleista sovituksia, joissa ei nyt ihan mennä siitä, mistä aita on matala. Sopivan hämärää ja utuista on sovitus ja elementtejä tuodaan mukaan särkemään suoraviivaista kappaleen etenemistä. Industrial on termi, jota en koskaan ole sisäistänyt, mutta sellaisia koneellisia elementtejä on mukana. Ja ne syntikat tahdittavat kyllä kivasti touhua. “Black is the colour of my heart” - ja varoitetaan poikapuolista kumppania häipymään aika äkkiä takavasemmalle. Eli parisuhteiden vaikeuden äärellä ollaan. Mutta ei nyt ihan sovinnaisimmalla tiellä silti. Hieno biisi. Ja tämäkin toimii varmasti livenä. Tunnelma vain kasvaa. Albumiakin on lupa odotella, koska tämä on ensimmäinen sinkkulohkaisu For Life -albumilta, joka ilmestyy alkuvuonna 2026. Ei muuta kuin kaasua!
Hopeasiivet - Kierrä kaukaa
Kun kappale lähtee käyntiin koirien (tai susien) ulvonnalla, syntikoilla ja mahtavasti tuotetulla laululla (mitähän lie vocoderia siihen on sotkettu) niin ollaan hyvien asioiden äärellä. Kirottua poppia Hopeasiivet- yhtye kertoo itse edustavansa ja kollektiivimaisen kokoonpanon tavoite on tehdä niin hyvää ja monipuolista musaa kuin mahdollista. Mutta ei tässä helposti nieltävää mikropitsaa tarjoilla kuulijalle. Hieno on sovitus tässäkin kappaleessa jossa rakenteena toimii se, että sovituksessa ei tunnu olevan rakennetta alkuun ollenkaan. Toki sellainen löytyy ja hienosti erilaiset elementit löytävät paikkansa. Kaiken keskiössä on mielestäni silti Kia Savolaisen ääni ja sen kautta julki tuotavat melodiat ja sanoitukset.
Pihalla haukkuvat koirat, menetettyjä mahdollisuuksia ja ilmeisesti rakkauden jälkeisiä tunnelmia. Tai no se on tietysti minun tulkintaani. Varsin pettynyt on laulaja tässä tapauksessa kumppaniinsa. Toki hihna pidetään sen verran tiukalla, että näköyhteys säilyy. Luopumista ja vanhassa kiinni pysymistä. Tuttuja teemoja itsellekin. Uusiin alkuun kuuluu myös vanhasta luopumista ja surutyötä. Tämän kappaleen laulutuotannosta voisi ottaa mallia moni valtavirtatekijäkin. Vaikka sovituksessa on paljon elementtejä (taas tulee mieleen termi industrial) niin keskiössä ovat silti laulu, melodia ja sanoitus, eivätkä nämä hetkeksikään jää minkään epämääräisen jousimaton alle. Päinvastoin kaikki soitanta tukee tarinaa, joka imaisee mukaansa ja suorastaan käskee kuuntelemaan tarinan kokonaan. Eikä sovitus käy tylsäksi koko kolmenminuutin keston aikana. Suorastaan vaatii kuuntelemaan kappaleen heti uudestaan perään. Taisin kuunnella tämän noin 10 kertaa.
Brother Alfred - I'm the One You Chose
Jos biisiä pitäisi kuvailla yhdellä sanalla kuvailisin “Veli Alfredin” kappaletta sanalla tunnelma. Kosketinsoittimet maalaavat sävyjä taustalla, rummut säksättävät eteenpäin, kun Mathias Hermanssonin ja Julius Sihvosen, muodostama yhtye lähtee satamasta. Nössöpoppia ja tutkimusmatkaa, niin kuvaillaan yhtyettä. Hassua, kuinka itselle tuli kuva laivan irtautumisesta laiturista heti kappaleen alkusävelistä. Mikään tuore tapaus ei Brother Alfred ole vaan useampi vuosi on indieskenessä seilailtu. Täytyy sanoa, että kadehdin sellaisia tekijöitä, jotka osaavat tehdä tämän tyyppistä tunnelmamusiikkia, itselläni tällainen leijailu ja maisemamaalaus jää ainaiseksi tavoitteeksi.
Syntikat, rummut, basso siinä melko suoraviivaisen kappeleen elementit. Ja rakkaudesta tässäkin taidetaan laulaa. “You are on in a million” - toteaa laulaja ja lyriikoissa kuvataan varsin postikorttimaisesti pariskunnan kulkua elämän kiemuroissa. Ja tietynlaista alemmuuskompleksia taitaa lauluntekijä itsestään kokea. Hienosti tämä kappale kulkee eteenpäin. Tulee mieleen rantahiekka, kesäinen aamuyö, lämpö, mahdollisuuksina aukeava aamu. Tunnelma on niin vahva, että tarinasta tulee totta. Melkein kuin tuntisi laulun henkilöt.
Brother Alfred - I'm the One You Chose
Soittolistalisäykset
Michael Bleu- Viimeinkin sut saan
Matti Johannes Koivu - Isänmaa
Pambikallio - Pehmee